Palaa kategorian listaukseen

Vaatteet

Palokuntalaisen kypärä

Tehtaan Palokunnan vaatteet

Tehtaan palokuntalaiset saivat varusteiksi nahkaisen kypärän, valkoisen palokuntalaispaidan, nahkavyön sekä purjekankaiset käsineet. Asun piti olla palokuntalaisten päällä sekä harjoituksissa että tulipaloissa, jotta palokunnan jäsenet erottuivat muusta palopaikalle saapuneista sammuttajista ja uteliaista. Housuina palokuntalaiset käyttivät omia tummia housuja ja omia kenkiään.

Palokunnan pellavainen miehistön paraatipaita, palokunnalla oli sammutus- ja pelastustöissä käytössä samanlainen paita, mutta punaisilla tai keltaisilla kauluksilla ja hihansuilla. Pellavaiset paidat olivat Varkauden tehdaspalokunnalla sen perustamisesta lähtien. Valkoiset paidat säilyivät palokunnan paraatiasuina 1950-luvulle saakka.

Tehtaan museoon talletetuista palokunnan vanhoista vaatteista tehtiin lehtijuttu A. Ahlström Oy:n henkilöstölehteen vuonna 1968:

"Nyt puheena oleva VPK:n juhlapuvusto tuli käyttöön 1920-luvulla. Juhlapuvun mallia pohdittiin Yleisen Palokuntaliiton kokouksessa Tampereella. Varsinkin sen pituudesta kiisteltiin kovasti. Lopulta malli hyväksyttiin ja se tuli käyttöön kaikissa maan VPK:ssa. ... VPK:n valkoiset juhlapuvut valmistettiin Tampereella Tampellan pellavasta. Joukossa on myös yksi hihansuihin kiinnitetyin arvomerkein varustettu palokunnan komppanianpäällikön juhlatakki. VPK:ssa oli kaksi komppaniaa ja lisäksi palokuntapoikien, Oravien osasto. Oravilla oli oma vaaleasta raaveliinasta valmistettu juhlapuku, joita saatiin myös museolle. Pojat olivat ylpeitä niissä esiintyessään. Puku jo yksinään herätti kiinnostusta palokuntatoimintaa kohtaan. Palokunta esiintyi juhlapuvuissaan näytöksissä, paraateissa, erilaisissa juhlissa, tervehdyskäynneillä, hautajaisissa jne. Aina johtaja Enckellin aikoihin saakka kuului perinteeseen tervehdyskäynti uudenvuoden päivänä johtajan luona. Sinne marssittiin soihtujen, soittokunnan ja lipun kera. Pyry tai pakkanen ei estänyt kunnianosoitusta. Tervehdyskäynnin päätteeksi johtaja järjesti kahvitarjoilun joko kotonaan tai työmaaruokalassa, silloisella "kansankeittiöllä"." Me kaikki -lehti 3-4/1968: 

Palvelusvaatteet

Tummansiniseksi palomiehen puku muuttuu ensimmäisen kerran jo 1930-luvulla, vaikka samalla valkoinen pellavapaita pysyy juhla-asuna. Varkauden tehtaat teettävät mittatilauspuvut vakinaiselle palokunnalle 1949. Asuun kuului tummat saapashousut ja lyhyt takki. Kesäasuksi tuli 1950-luvulla lisäksi harmaa pusero tummine housuineen ja saappaineen.

Varkauden tehtaan palokunnan palomiehen F. Ruusuniemen työtakki. Vakinainen palokunta sai tummansininen villakangastakki ja housut palvelusasuksi, mutta muut palokuntalaiset käyttivät pellavapaitoja yhä paraateissa. Mittatilausvaatteet tulivat paikalliselta toimijalta, Varkauden keskuspukimo V. O. Tukiaiselta.
Palokunnan ohimarssi Päiviönsaaressa Ahlströminkatua pitkin palontorjuntapäivänä vuonna 1949. Vaatetuksena sekä pellavapaitaa että vakinaisella palokunnalla mittatilauspuvut.
Varkauden tehtaan palokunnan ruiskumestarin lakki, todennäköisesti Kalle Halosen univormuun kuuluva lakki (miehistöllä oli yleensä paraatiasussa kypärä tai myöhemmin suikka). Halonen oli Varkauden ensimmäinen vakinainen palomies (vuodesta 1918 lähtien). Hän oli kymmenkunta vuotta palokunnan ainoa täysipalkkainen henkilö. Palkattua väkeä tarvittiin lisää vasta kun palokunta moottoroitiin.

Varkauden palokunta vuonna 1960 paloaseman edessä kesäasussa

1950-luvulla käyttöön tullut harmaa kesäpaita.

Sammutusvaatteet

Sammutusasuksi palokuntalaiset saavat 1940-luvun lopulla palokuntaan liittyessään sammutushaalarit, saappaat, lakin sekä savunaamarin. Lisäksi miehet saavat kypärän, joka on musta, kovasta massasta valmistettu ja jossa on jo edessä suojuskalvo.

Kuva sammutusmiehistöstä haalereissa operaatio ”lautatapulista” eli suurpaloharjoituksista Varkauden tehtaan lautatarhalla Varkaudessa 1954.
Tehtaan palokunnan ensimmäisessä kypärässä oli päällä töyhtömäinen koriste. Paljon ei nahkainen kypärä päätä suojannut, enemmän näyttävyyden takia sitä käytettiin. Tässä sitä seurannut kypärämalli, jossa on jo pieni lippa ja hieman niskaa suojaavaa takaosaakin.